En muista mitään
viime vuosikymmenestä
– en etenkään
sen alusta.
Päivät katoavat usvaan,
tuskin muistan eläneeni.
Ohut ajatuskaan
ei palaa mieleeni.
Muistan kyllä hyvin
sen baarimikon,
joka hirttäytyi
ja sen, joka hyppäsi.
Päivät katoavat usvaan...
Ei varjo kannoillani
lakkaa kärkkymästä;
väittää että jotain
jäi jälkeeni.
Päivät katoavat usvaan...
Muistan kyllä sen naisen
yöllä, talossa,
jonne rämmimme sisään
poissa valoista.
Päivät katoavat.
|
